Kuulumisia asuntolan puolelta

Tällä kertaa kertomista olisi erittäin paljon, mutta kirjoittajan ajatukset ovat nyt vähän hukassa. Muutin nimittäin viimesunnuntaina myös asuntolaan muiden nuvatyttöjen pariin. Muutos on ollut erittäin suuri, ottaen huomioon sen, että aiemmin vietin opistolla aikaa ainoastaan oppituntien ajan ja samantien matkustin Kokkolan keskustaan takaisin. Myös asuntolassa asuvien kokoonpano on vaihtunut uusien ykkösluokkalaisten tullessa mukaan kuvaan.

Tutoreita lähti lopulta kymmenen kappaletta Kuusamon reissulle ykkösnuvien mukaan. Matka osoittautui jo ensimmäisellä bussimatkalla aivan loistavaksi. Jokainen näistä uusista nuvaopiskelijoista on huumorintajuista ja sanavalmista porukkaa. Potentiaalia heistä ei jää uupumaan yhtään. Tutorien ensimmäiset koulupäivät siis menivät tuolla reissussa oikein iloisissa merkeissä, kuin saimme kertoa koulustamme, koulutuksestamme sekä muista opiskelijoista kaikenlaisia asioita näille uusille naamoille. Saimme olla todistamassa ykkösten hienoa ryhmäytymisreissua Kuusamon kauneimmassa paikassa; Oivangin alueella. Siellä on aina yhtä taianomaista olla jonkun ryhmän mukana, kun tietää, miten paljon se ympärillä oleva luonto vaikuttaa kaikkien mieleen ja yleiseen viihtyvyyteen. Luonnon hiljaisuus rauhoitti osittain myös meitäkin - Vaikkakin nuvia on erittäin vaikea rauhoittaa!

Suurin osa tutoreista ja ykkösistä (kuva: Jere Tölli)

Asuntolasta voisi kertoa vaikka minkälaisia asioita, mutta jätän ne nyt toiseen kertaan. Kohta on alkamassa tyttöjen ensimmäinen yhteinen siivousurakka tällä porukalla ja yritämme muutenkin löytää nyt kultaisen keskitien siihen, miten eläisimme kaikista parhaiten sovussa saman katon alla.

Pakko myös mainita, että on hämmentävää olla vihdoin kakkosella. Meidän luokkalaiset ei olekaan enää niitä opiston pikkuisia, vaan nyt meillä on ihan omat pikkuiset pyörimässä täällä meidän parissa, joka on aivan mahtavaa! Hyvänä esimerkkinä olimme Sannan kanssa tänään apuopettajina heidän oppitunnillaan je he käyttäytyivät juuri niin mallikkaasti, kuin voikin odottaa!